Lievästi gnostilainen mörköooppera

Clive Barker's Jericho on em. kirjailijan tuottama räiskintäpeli jossa jenkkien armeijan okkultinen iskuryhmä lähtee tutkimaan aavikolle ilmestynyttä kaupunkia. Muinaisen pahan herääminen pitäisi jollain ilveellä estää.

Arvioijan nimi: Rami Sihvo Arvioijan ikä: 29 Arvioijan sähköposti: rami.sihvo(at)evl.fi

Pelin nimi: Clive Barker's Jericho Julkaisija: Codemasters / Mercurysteam

Julkaisuvuosi: 2007 Pelialusta: XBOX 360 Muut pelialustat: PC, PS3

Laji, genre: Räiskintä  Muu luokitus: ryhmäpohjainen

Pelimuodot: yksinpeli

Ikäraja (PEGI): 18 Muut sisältömerkinnät: Väkivalta, kiroilu

Linkit:http://www.pelit.fi/index.php?id=68919

Mitä vanhempien tulisi tietää tästä pelistä

Otin pelin arvioitavaksi pitkälti mielenkiinnosta – peli on siis peruspäätön yliluonnollinen kauhusekoilu, jota ei kannata ottaa vakavasti tai koko koneen voi pistää saman tien roskiin.  Pelkkää räiskintää peli ei ole vaan taistelussa pahuuden voimia vastaan täytyy hyödyntää ryhmän jäsenten erikoiskykyjä eli loitsimista on tiedossa.  Peliin turhautuminen vähenee kun erikoiskykyjä oppii käyttämään tehokkaammin, mutta ilman niitä ei peliä voi pelata läpi. Pelin raakuus taas on sillä asteella että K-18 leima on ansaittu ja sitä ei tule antaa sitä nuoremmille. Peli voi olla hyvinkin jännittävä herkille ihmisille, ja ihmettelinkin kauhu-merkinnän puuttumista paketista. Suosittelen peliä niille jotka pitävät Clive Barkerin jutuista ja räiskinnästä.

Pelin eettisyys ja arvomaailma

-Pelin huonoin piirre on että siinä ei oikeastaan ole mahdollisuutta vaikuttaa juoneen vaan pelissä edetään ennaltamäärättyä reittiä pitkin kuin raiteilla.

-Sinänsä juoni perustuu ihastuttavasti taas kerran Raamatun väärinymmärrykseen, Jumala on luonut ihmistä ennen koekappaleen joka olikin niin paha että se piti sulkea vankilaan. ”Ensimmäinen” yrittää paeta aika ajoin, ja ihmisten Jeriko-järjestön on estettävä tämä. Joopa joo, vaikka joku ehkä haluaisi näin ajatella, kristilliseen ajatteluun kun ei kuulu Jumala joka tekee mokia mitä ihmiset joutuvat korjailemaan - asiahan on itseasiassa päinvastoin, eiköhän ristillä korjailtu paljonkin asioita! Pelin juoni on siis samalaista huttua kuin Supernaturalit sun muu tv-viihde eikä sitä kannata juuri sen takia ottaa vakavasti.

+Kaiken tämän jälkeen olikin yllättävää että pelin lopussa otetaan kantaa siihen mitä pahuus on - pahuus on rakkauden puutetta samoin kuin pimeys on valon puutetta (vrt. Albert Einstein).

Pelin roolimallit

- Pelaaja pelaa ryhmänjohtajaa joka päätyy kummitukseksi. Eksoottinen ratkaisu, täytyy sanoa.

+ryhmässä on miehiä ja naisia, taas kerran poliittisesti korrektisti.

+kukaan ei ole painolastia vaan kaikkia roolihenkilöitä tarvitaan

Väkivaltaisuus

-- Äärimmäisen väkivaltainen, lainaus ”Kahlataan polvia myöten ulosteissa ja veressä.”

+ Väkivaltaa käytetään itsepuolustukseen, selkeästi pahoja olioita vastaan.

Seksistisyys, suhtautuminen toiseen sukupuoleen

-ryhmän nais-tarkka-ampuja saa seksuaalisesta suuntautumisestaan hieman kommenttia

+ päähenkilöiden välillä on  suhteita jotka tulevat esiin tarinan edetessä (tosin ryhmän katolilainen pappi on unohtanut dialogin perusteella jossain vaiheessa siveysvalan)

Kielenkäyttö, kiroileminen

- paljon kiroilua, vähemmälläkin olisi pärjätty

Päihteiden käyttö

o Ei

Syrjiminen, rasismi, millaisena vihollinen nähdään jne

-kauhuräiskintänä vastustajat ovat ennalta-arvattavia. Pelissä esiintyy epäkuolleita natseja, zombieita ja ristiretkeläisiä.

-tummaihoinen mies kantaa taas raskainta asetta. Eiköhän tämä tunnu jo vähän kuluneelta idealta?

Uhkapelit tai siihen yllyttäminen

+ei uhkapeliä