18steam_peliraatipeliraati-facebook

Assassin's Creed III - juonta etsimässä

AC3

Assassiinit ja Temppeliritarit taistelevat Amerikan itsenäistymisen aikoihin. Päähenkilö Desmond palaa esi-isiensä hahmoihin ja suorittaa tehtäviä loikkimalla katoilla ja puissa sekä tappamalla, jotka edistävät juonta siirtomaa-Amerikan itsenäisyyspyrkimysten käännekohdissa.

Assassin's Creed on pelisarja, jossa päähenkilö on nykyajassa tai lähitulevaisuudessa elävä henkilö, joka siirtyy esi-isiensä hahmoon ja selvittää menneisyyden tapahtumia. Taustalla on jatkuva sotatila Temppeliritareiksi kutsutta pahisporukkaa vastaan, joskaan salamurhaajiksi itseään kutsuvaa porukkaakaan ei suorastaan voi hyviksiksi kutsua.

Tässä sarjan kolmannessa osassa pelaaja seikkailee siirtomaa-ajan Amerikassa, jossa kuuluisat tosielämän henkilöt taistelevat maan itsenäisyyden puolesta. Pelisarjan erottaa muista vastaavista se, että pelien oikean maailman tapahtumapaikkoihin ja niissä eläviin henkilöihin on perehdytty ja pelisarjaa luonnehditaan usein tarkasti tutkituksi historiaseikkailuksi. Kuitenkin historiasta kiinnostuneena luonnehtisin pelin historiallisuutta lähinnä pintakiilloksi, jota käytetään tekosyynä erilaisille tehtäville, joita päähenkilön halutaan tekevän. Eli historian opiskelusta tämä peli ei käy.

Assassin's Creed III on viihdyttävä peli, mutta siinä on selkeitä ongelmia. Ensinnäkin pelintekijät eivät ole osanneet keskittyä vain yhteen osioon ja tehneet sitä hyvin. Sen sijaan pelissä voi suorittaa pääjuonta, käydä meritaisteluita, hallita omaa tilaa, metsästää, tutkia mysteereitä, kerätä kätkettyjä esineitä luonnosta ja vaikka mitä. Monen pikkuhomman joukossa itse pelin pääjuoni meinaa koko ajan hukkua ja välillä vietin tuntikausia tehden hanttihommia, koska en yksinkertaisesti kyennyt löytämään pääjuonta mistään.

Ongelmana on myös se, että ne asiat, jotka pelissä ovat yksiselitteisen hauskaa eli kiipeily ja loikkiminen, ovat käytännössä kielettyjä toimia kaupunkialueella ja metsässäkin rajattuja vain pienille alueille. Sen vuoksi pelissä suurin aika menee paikasta toiseen siirtymiseen, mikä on valitettavasti hyvin tylsää.

Arvioija: Mia Meri Arvioijan ikä: 35 Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Pelin nimi: Assassin's Creed III Julkaisija: Ubisoft Julkaisuvuosi: 2012
Formaatti: PlayStation 3 Laji, genre: toimintaseikkailu
Pelaajamäärä & pelimuodot: Pääpelimuoto on yksinpeli, lisäksi tarjolla netissä tapahtuva 2-8 pelaajan moninpeli
Ikäraja ja sisältömerkinnät: Pegi 18, kiroilua, väkivaltaa ja nettipelin vaarat
Muita peliarvosteluita:
http://www.peliplaneetta.net/arvostelut/1501/
Youtube linkit:
http://www.youtube.com/watch?v=CF0FIHGnmTk  introvideo
http://www.youtube.com/watch?v=q-ejhlCWYt0 peliä

Mitä vanhempien tulisi tietää tästä pelistä?

Assassin's creed on saanut Pegiltä ikärajaksi 18-vuotta, mikä on Suomen lain mukaan sitova ikäraja eikä peliä siis saa antaa sitä nuoremmille pelattavaksi edes vanhempien seurassa. Vaikka pelissä on paljon toimintoja, jotka sopisivat sisältönsä puolesta lapsillekin, on tappaminen kuitenkin pelissä suuressa roolissa eikä sitä kaunistella eikä pelissä pääse etenemään ilman murhia. Täten ikäraja-arvio on paikallaan eikä peliä voi mitenkään suositella sitä nuoremmille. Kuitenkin verrattuna moniin muihin väkivaltaisiin peleihin Assassin's Creed III ei sisällä erityisen ahdistavia kohtauksia eikä pelaajaa pelotella yllätyssäikyillä.

Moninpeli on siitä erikoinen, että tavallisen tappamishipan sijaan moninpelissä pelaajat laitetaan pieniin pelialueisiin, joissa he yrittävät tappaa annetun pelaajakohteen ennen kuin toinen pelaaja tappaa itse pelaajan. Hyvää tässä on se, että moninpeli ei vaadi erityisen nopeita refleksejä ja on aika rentoa menoa, mutta moninpeliä ei ole mietitty loppuun asti. Hyvin nopeasti pelaaja oppii tunnistamaan keskenään samannäköisestä väkijoukosta esiinpistävät pelaajahahmot ja siten väkijoukkoon sulautumisen idea menetetään.

 

Pelin eettisyys ja arvot

Kun pelin nimi jo viittää salamurhaajiin, tietää heti, että tässä pelissä henki ei ole kallis. Tosin olisi rikos peliä kohtaan latistaa se pelkäksi salamurhapeliksi, sillä sana on nimessä kuin "ninja" "teinininjakilpikonnissa". Päähenkilö kyllä tappaa, paljon ja tehokkaasti, mutta pelin pääpointti tuntuu olevan enemmän tutkimustyössä kuten salakuuntelussa, ihmisten varjostamisessa tai esimerkiksi teelastien räjäyttelyssä viitaten historiallisiin tapahtumiin. Varsinaista salamurhaamista pelissä ei juuri harrasteta.

Mutta totuus on, että tässä pelissä tapetaan ihmisiä valtavat määrät. Pelihahmolla on lähes yliluonnollisen hyvät taistelutaidot, joiden avulla hän hoitelee pelkällä tikarilla kymmeniä koulutettuja sotilaita kiväärien ja pistinten kanssa kuin tyhjää vain. Väkivallalla ei ole seuraamuksia ja miehen voi tappaa vilkkaalle kadulle ja ryöstää kaikessa rauhassa kunhan sotilaat eivät vain satu paikalle. Kaupungin asukkaat kyllä juoksevat pakoon murhan nähdessään, mutta pelaajalle siitä ei ole haittaa. Ja jos murhasta jääkin kiinni, voi yhden etsintäkuulutus-julisteen repimällä tai kaupungin tiedottajia lahjomalla päästä ikävästä ongelmasta eroon.

Lisäksi pelin sisäinen moraali ei täsmää todellisuuden kanssa, mikä aiheutti ainakin minulle suurta hämmennystä kun yritin vain löytää tietäni kaupungissa. Kuten arvata saattaa on hieman omituista, että joku loikkii katoilla, mikä herättää odotetusti sotilaspartioiden huomion. Mutta se, että juokset muuten vain tai vain seisot paikallasi liian pitkään, on nähtävästi tässä maailmassa rikos, jonka seurauksena sotilaat hyökkäävät kimppuusi. Kuitenkin satunnaisen hevosen varastaminen on ihan ok, mikä taas ei mahdu minun päähäni.

 

Tunteiden herättäminen

- Peli turhauttaa, koska aina välillä tulee loikkimis- ja kiipeilykohtia, joissa pelihahmon ohjaaminen ei vain toimi odotetusti. Ja koska peliä ei ole joko testattu tai viimeistelty kunnolla, näitä kohtia tulee välillä paikoissa, joissa niitä ei todellakaan tarvitsisi tulla tai joihin pelaaja voi jäädä jumiin. Lisäksi ampuminen ei vain toimi.
- Peli on tylsä. Suurin osa ajasta menee paikkojen välillä siirtymiseen. Lisäksi itse toimintakohtaukset, vaikka ne ovatkin hyvin intensiivisiä, ovat nekin lopulta hyvin helppoja ja siten lopulta aika tylsiä ja itseään toistavia.
- Ylimielisyys. Kääntöpuolena sille, että on näin ylivoimainen ja vetää turpiin pienen armeijan verran sotilaita pienellä tikarilla niin siinä kieltämättä tulee aikamoinen ylimielisyyden ja voittamattomuuden tunne, mikä ei välttämättä ole hyvä tunne yhdistettynä tappamiseen.
+ Kiitollisuus. Peli tallentaa automaattisesti tilanteen usein ja hyvillä hetkillä. :)

 

Pelin roolimallit ja samaistumisen kohteet


- Pelin hahmot ovat yksiulotteisia, minkä vuoksi roolihahmoon ei oikein pääse samaistumaan.

 

Väkivaltaisuus

- Peli on hyvin väkivaltainen ja pelissä tapetaan paljon ihmisiä sekä metsästetään eläimiä.
+ Kuolemalla ei kuitenkaan mässäillä ylettömästi vaan se vain todetaan, mikä tekee siitä helpommin siedettävää...
- ...mutta pelissä tapetaan ihmisiä ja eläimiä ja paljon. Tappaminen on veristä puuhaa ja pelaajahahmo on tämän tästä veriroiskeiden peittämä. Tappaminen tapahtuu lähinnä lähitaisteluissa ja uhreina on esimerkillisen hyvin animoituja ihmishahmoja.
+ Historia ja itsenäisyyspyrkimykset sisältävät aina väkivaltaa. Sotilaat ampuvat väkijoukkoon. Taisteluissa ja sodassa kuollaan. Historiallisia tapahtumia kuvatessa pelin väkivalta on paikallaan vaikka se ei olisi oikeutettua ja siten kunnioittaa historiaa, joskin pelintekijät ovat tietenkin tulkinneet tapahtumia pelin näkökulmasta.

 

Seksistisyys

+ Pelissä on silmiinpistävän tasa-arvoinen suhtautuminen eri päähenkilöiden välillä sukupuolesta tai etnisestä taustasta riippumatta.
- Kuitenkin ei-tärkeiden hahmojen kohdalla välianimaatioissa naiset kuvataan stereotyyppisesti esim. kapakanpitäjänä, joka lentää syliin pussailemaan asiakkaiden kanssa.

Kielenkäyttö, viestintä

+ Asiallista siinä mielessä, että suuta ei soiteta muuten vain.
-+ Kiroilua ja haukkumista, mutta kontekstin eli poliittisen kuohunnan vallitessa ihan ymmärrettävää.
+ Tekstitykset myös suomeksi, tosin tekstityksen kanssa on koko ajan pieniä ongelmia.
+ Pelihahmot puhuvat omaa kieltään. Esimerkiksi alkuperäisasukkaat puhuvat omaa kieltään keskenään.
+ Nettimoninpelissä ei ainakaan testatessa ollut puhumismahdollisuutta, joten törkyturvista ei ole pelkoa.

Päihteidenkäyttö

+- Pelaajahahmo ei viinaan koske, mutta kaupungissa suuri osa ihmisistä tuntuu olevan enempivähempi kännissä ja pissailee kadunkulmiin.

Syrjiminen, rasismi


+ Pelaaja pelaa suurimman osan pelistä mohawk-intiaania.
+ + + Erityisen suuren tunnustuksen peli ansaitsee siitä, että pelin tekstitiedostoissa mohawk-intiaanien tapoihin ja perinteisiin on perehdytty syvemminkin, ja kun kaksi mohawk-intiaania kohtaa he puhuvat omalla kielellään. Itse pelin aikana intiaanitaustaa on käytetty juonellisena katalysaattorina, mutta muuten se ei juuri pelissä tule ilmi.
+ Pelissä etninen tausta on toisarvoista. Vaikka pelissä on paljon eritaustaisia ihmisiä se ei kuitenkaan millään lailla ole heitä arvottava tekijä.

Uhkapelit ja huijaaminen

+ Pelissä on muutamia historiallisia lautapelejä, joita voi pelata joko rahasta tai ilman, mutta niiden pelaaminen ei ole pakollista.

Ladattava pelisisältö


+ Peliä pelatakseen ja siitä nauttiakseen pelaajan ei tarvitse ostaa mitään ylimääräistä pelin lisäksi.
- DLC:itä ei ole julkaistu vielä arvostelua tehtäessä.